ññññNiilin suistoalueella sijaitsevassañEgyptin pΣΣkaupungissa on lΣhesñ10 miljoonaa asukasta. Se onñAfrikan suurin kaupunki.ññIltapΣivΣn liikenneruuhka on melkoinenñ- eikΣ ΣΣnimerkin kΣytt÷Σ sΣΣstellΣ.ññ
no
KAIRO#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva045.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\kairo.wav
-----------------------------------------
2
Aivan Kairon esikaupunkialueella ñsijaitsee Gizan pyramidialue (Kheopsin,ñKhefrenin ja Mykerinoksen pyramidit).ññKuvassa Sfinksi, ihmiskuninkaan pΣΣllΣ ñvarustettu makaava leijona. TaustallañKheopsin pyramidi.ññKheopsin pyramidi on 137 m korkea ñ(aiemmin 146 m), kantasivun pituus 230 m.ñPyramidissa on 2,3 miljoonaa kalkkikivi-ñlohkaretta, jotka painavat jopa 2,5 tonnia.ñFarao Kheopsin itselleen rakennuttamañhautamuistomerkki .ñ(4. dynastia, n. 2700 eKr)ññSfinksin vauriot ovat pΣΣasiassa perΣisin ñmamelukkien ampumaharjoituksista.ñ
no
Gizan pyramideilla#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva046.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññLuxorissa (antiikin Theba), Niilin lΣnsiran-ñnalla sijaitsevat ns. Memnoni kolossit, ñkaksi 16 metriΣ korkeaa Amenofis III:a ñesittΣvΣΣ hiekkakivipatsasta. Kumpikin ñpatsas on hakattu yhdestΣ ainoasta kallio-ñlohkareesta ja ne on kuljetettu tΣnne ñKairon luona olevasta vuoristosta.ñ
no
Memnonin kolossit#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva047.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Luxorin temppelin# ññññAikojen kuluessa faaraoiden rakennutta-ñmat temppelit ovat palvelleet erilaisissa ñtehtΣvissΣ. Kristityt ovat kΣyttΣneetñerΣstΣ temppelin osaa kirkkona, islamilai-ñset rakensivat suureen Ramses-pihaanñmoskeijan. Vuosituhansien kuluessa on ñpalapelin palasia kadonnut teille tiety-ñmΣtt÷mille.ñ
no
KeskenerΣinen palapeli#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva048.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññRamses II:n aikana (1304 - 1238 eKr.)ñUusi valtakunta koki viimeisen kukoistus-ñkautensa. LΣhes kaikkialla toteutettiinñsuuria rakennushankkeita, mm. AbuñSimbelin kalliotemppeli. Israelilaistenñpako Egyptin orjuudesta tapahtui jokoñRamses II:n tai hΣnen seuraajansañRamses III:n aikana.ñ
no
NenΣt÷n Ramses II#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva049.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñññKuusi- tai kahdeksansivuiset pylvΣΣt ñsaavat muotonsa kasveista. PylvΣΣn pΣΣ,ñkapiteeli, kannattaa nelikulmaista kate-ñlaattaa, jonka pΣΣllΣ on palkki ja muut ñkattorakenteet. Kaksi Egyptille tyypil-ñlistΣ kasvia, lootuskukka ja papyrus,ñtoistuvat monina muunnelmina.ññKimppupylvΣΣt ovat tyypillisiΣ vanhalleñ(n. 3000 - 2270 eKr) ja keskimmΣiselleñ(n. 2100 - 1700 eKr) valtakunnalle.ñ
no
Luxorin temppelin pylvΣssalissa#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva050.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñMuinaisegyptilΣisistΣ temppeleistΣñja muista muistomerkeistΣ on l÷ydettyñpiirtokirjoituksia, joista jotkut ovatñjopa 5000 vuotta vanhoja. Hieroglyfitñperustuvat pΣΣasiallisesti kΣsitekir-ñjoitukseen, jossa kukin merkki edustaañyhtΣ kΣsitettΣ. Kaikkiaan on l÷ydettyñyli 600 erilaista merkkiΣ.ññAikaa my÷ten jotkut merkit saivat ñfoneettista merkitystΣññHieroglyfikirjoituksen salat aukenivatñ1822, kun ranskalainen kielitieteilijΣñChampollion tulkitsi ns. Rosettan kivenñhieroglyfit. KivessΣ on sama tekstiñsekΣ hieroglyfeina ettΣ kreikaksi.
no
Hieroglyfi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva051.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñRosettan kivi British Museumissa Lontoossa. KivessΣ on sama teksti kolmella kielellΣ: hieroglyfeinΣ, demoottisella kirjoituksella ja kreikaksi.ñ
no
Rosettan kivi#
\perusr2\puhuvak\kuvat\rosetta.bmp
yes
-----------------------------------------
2
Kuninkaiden laaksossa Niilin lΣnsirannal-ñla sijaitsevat 18. ja 19. dynastioiden hallit-ñsijain rakennuttamat kalliohaudat. Niiden ñrakennustapa noudattaa samaa kaavaa: ñjyrkΣt portaat johtavat alas kΣytΣvΣΣn, joka ñpΣΣttyy eteiskammioon, johon liittyy useim-ñmiten muita tiloja. Viimeiseen kammioon ñasetettiin kuninkaan muumio graniittiseen ñsargofagiin. Kaikkia seiniΣ ja pilareita peit-ñtΣvΣt vΣrikkΣΣt kuvat ja hieroglyfit. Usein ñkohokuvat muotoiltiin pehmeΣΣn kalkki-ñkiveen, kiilloitettiin ja maalattiin.ññKuninkaiden hautojen lisΣksi alueella on ñkuningattarien, prinssien ja prinsessojen ñsekΣ ylhΣisten haudat. SeinΣmaalauksissa ñja -kirjoituksisa on kuvattuna koko sen-ñaikaisen elΣmΣn kirjo.
no
Yksityiskohta hautamaalauksesta#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva052.bmp
yes
-----------------------------------------
4
Feluka NiilillΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\fellukka.bmp
yes
Felukan miehist÷Σ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva053.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ññññSokeriruoko ja hirssi ovat YlΣ-EgyptinñtΣrkeimmΣt viljelyskasvit. Sokeri saadaanñerotettua sokeriruo'on paksun tΣytelΣisen ñvarren keskiosasta puristustamalla.ññSokeriruoko kuuluu heinΣkasveihin. ñ
no
Sokeriruo'on lastausta NiilillΣ#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva054.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\egy61.wav
-----------------------------------------
2
ññññToinen pojista kuljettaa sokeriruokoa.ñYlΣ-Egyptin lapsille sokeriruo'on kappa-ñleet kΣyvΣt 'makeisista'.ñ
no
Py÷rΣilevΣt pojat#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva055.bmp
yes
-----------------------------------------
2
ñKamelia kΣytetΣΣn vielΣ Egyptin maa-ñseudulla kuormaelΣimenΣ aasien ja ñmuulien lisΣksi. SitΣ kΣytetΣΣn my÷sñratsuelΣimenΣ erΣmaamatkoilla.ññKuvassa dromedaari eli yksikyttyrΣinenñkameli (Camelus dromedarius). TΣllΣ ñ'erΣmaan laivalla' on keinuva kΣvelytyyli.ñHiekassa kamelin jalkapohjat laajenevat ñestΣen uppoamisen. ññKameli voi olla erΣmaassa juomatta jopañ12 pΣivΣΣ. Vuoden kuumimpana aikanañkamelia on juotettava joka kolmas pΣivΣ.ñKamelin kyttyrΣ, rasvamuodostuma, toimiiñvoimavarastona. Dromedaari voi kulkeañpΣivΣssΣ 100 - 200 km.ññ
no
Kameli#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva056.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\kameli.wav
-----------------------------------------
2
ñññññEgyptin maaseudulla lapset ovatñhyvin nuorina mukana maatalous-ñt÷issΣ. Kotiviemisiksi on saatuñmuutama sokeriruoko.ññKulkuvΣlineenΣ on aasi.ñ
no
Paimenpoikia#
\perusr2\puhuvak\kuvat\kuva057.bmp
yes
\perusr2\puhuvak\aanet\aasi.wav
-----------------------------------------
2
Valtaosa egyptilΣisistΣ on arabiankieltΣ ñpuhuvia islamilaisia. Suurimpana uskon-ñnollisena vΣhemmist÷ryhmΣnΣ ovat koptit, ñjotka ovat kristittyjΣ, muinaisten egypti-ñlΣisten jΣlkelΣisiΣ. Arabialainen kulttuuri ñja islam tulivat Egyptiin 600 -luvulla.ññJokaisen muslimin on suoritettavañpyhiinvaellusmatka Mekkaan, jos señvain suinkin on mahdollista. TΣtΣ suurtañtapahtumaa on tapana kuvata asumustenñseinΣmaalauksin.ññMekan keskustassa sijaitsevan Suurenñmoskeijan sisΣllΣ on kuutionmuotoinenñkivirakennus, Kaaba. Rakennuksen itΣi-ñsessΣ seinΣssΣ on musta kivi, jota ñpyhiinvaeltajat suutelevat.ñ
